Uutta talvea 2014

Nykyhetkeksi kutsutaan ajanjaksoa, joka sijoittuu vanhojen hyvien aikojen ja valoisan tulevaisuuden väliin.

Ongelma vuoden vaihteeseen: Kun voileipä putoaa aina voipuoli alaspäin, ja kissa putoaa aina jaloilleen, niin mitä tapahtuu, jos voileipä sidotaan kissan selkään voipuoli ylöspäin?

Uusi vuosi alkoi vaivattomammin kuin uusi talvi. Lunta oli saatu ensi kerran joskus joulukuun alussa. Lumi hävisi aika pian. Sen verran se pysyi sulamatta, että osa Pappilanpirttien vanhoista ongelmista, valikoiva lumenpoisto, pääsi taas esille. Laitoin kotisivullemme, http://haapasaari.org, 8.12. ja 12.1. aamujen kuvat valikoivasta lumenpoistosta postilaatikoilla. Yhtiössä asuvat tietävät, mistä on kysymys – muiden ei tarvitse. Valikoiva lumenpoisto näkyi myös huoltoyhtiön toiminnassa. Isännöitsijän mukaan A-talon parkkipaikkojen lumenpoisto ei kuulu sopimukseen. Otin asiakseni oikaista ongelman. Edellisen hallituksen puheenjohtaja oli aikaisemmin ilmoittanut, että hän on hoitanut lumiongelman. Näytti siltä, että ei ollut hoidettu. Joulukuun ensi lumilla ilmeni taas entiseen tapaan, että A-talon parkkipaikkojen lumenpoistoa ei tehdä. En tiedä mitä ohjeita isännöitsijä oli ko. hallitukselta saanut vai oliko tulkinta ihan hänen omansa. Ohjeet lumenpoistosta hän oli huoltomiehelle antanut juuri niin, että A-talon parkkipaikkojen lumenpoistoa ei tehdä. Tutkittaessa ilmeni, että isännöitsijän käsitykselle ei huoltosopimuksesta löytynyt tukea, ja olisihan ohje ollut myös asunto-osakeyhtiölain yhdenvertaisuuspykälän kanssa ristiriidassa. Kovan vääntämisen tuloksena näyttää huoltoyhtiön suorittama lumenpoisto tämän aamun, 12.1.2014, lumitöiden perusteella olevan kunnossa. Jos myös mainitun yhdenvertaisuuspykälän vaatimus on sisäistetty, niin asia on loppuun käsitelty.

Siinä hiukan vanhaa, myös hiukan uutta. Mistähän löytyisi hiukan sinistä. On toki harmauden keskellä sininen taivaskin joskus pilkahtanut. Talvelta odotamme jo pysyvältä näyttävän valkean lumipeitteen lisäksi myös joskus sinitaivaan pilkahduksia, keväämmällä aurinkoa enemmänkin. Ei toki liikaa. Joskus ennen vanhaan hienostopiireissä rusketusta pidettiin rahvaanomaisena ja kalpeaa ihoa tavoiteltavana. Olemme kaikesta huolimatta ajatelleet hyödyntää auringon antia entiseen tapaan vuotuisella matkallamme sen ympäri. Jos tuntuu siltä, että sitä varten pitää tällä luonnon ja fysiikan lahjoittamalla kulkuneuvollamme pysytellen matkustaa etelämmäksi, niin miksikä ei. Kotimaassa on odotettavissa ainakin tutustumismatka Eurajoen ydinvoimalaan. Haaveissa on myös pikku kaupunkiloma jossain lähimetropolissa. Joulukuinen Kööpenhaminan matkamme jätti itämään ajatuksen uudesta kaupunkilomasta. Internet antaa mahdollisuuksia omatoimiseenkin matkanjärjestelyyn. Valmiskin toki kelpaa – kilpailukykyiseen hintaan.

Maaseudun rauhasta voimme toivottavasti nauttia entiseen tapaan. Synnyinseutumme lähiympäristöt odottelevat pyöräilijöitään ja kulttuurikohteet vierailijoitaan. Ajelimme viime maaseutumatkallamme hiukan kuvaamassa paria pikkujärveä. Rouva puolusti kuvaajaa piikkipäisellä sateenvarjolla mahdollista susilaumaa vastaan. Toimi ei ollut hätävarjelun liioittelua, sillä Kankaanjärvellä näimme peuran jälkien lisäksi yhdet ison koiraeläimen jäljet. Varmaankin tuleva kesä tarjoaa myös mustikoita, vadelmia ja mansikoita ja syksy puolukoita ja suppilovahveroita.

Lopuksi Pablo Picasson kertomaa:

Äitini sanoi minulle: "Jos sinusta tulee sotilas, pääset varmaan kenraaliksi. Jos sinusta tulee munkki, niin pääset vielä paaviksi." Mutta minusta tulikin maalari ja minä päädyin Picassoksi.

Hannu Haapasaari